keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Sekalaista päivittelyä elämästä

Mistähän sitä alottais kirjottamaan.?
Tänään on viimenen vapaa päivä. Siinä oli se 3.5 viikkoo kestävä kesäloma. Paljon oli kaikkea tekemistä mutta silti ei edes kerinnyt kaikkea suunnitelmia toteuttamaan. Onneksi on vielä kuitenkin lämpimiä kelejä vaikka loma loppuukin. Motivaatio työtä kohtaan on miinus tuhat. Ei kiinnosta niin ei vaan kiinnosta. En oikein osaa sanoa, että miksi mua ei kiinnosta. No joo tarkemmin, kun rupee miettiämään niin saisin tähän pitkän listan siitä mikä vituttaa töissä. Mutta, kun en tiedä ketä tätä blogia käy lukemassa niin en rupea tänne avautumaan. Olen viime aikoina ruvennut miettimään mun tulevaisuutta. Mitä mä haluan elämältä jne. Ei tätä elämää voi käsikirjoittaa mutta haaveita ja suunnitelmia on hyvä olla. Hetki sitten mulla oli haaveena saada oma hevonen. Semmonen on hankittu. Sen jälkeen tuli aika hankkia moottoripyörä. Sekin on hankittu. Mitä sitten? En oikein tiedä. Joku urpo tulee tietysti aukomaan päätänsä, että mitä sä vikiset kun sulla on jo kaikkea. Helvettiäkö se muille kuuluu mitä mulla on ja mitä mä vielä haluan. Ei tänne pallolle toista kertaa synnytä. Palatakseni vielä tuohon työ juttuun. Mulla on sopimus syyskuun loppuun asti ja täytyy kyllä sanoa, että en tiedä mitä sen jälkeen teen. Olishan tossa nykysessä työpaikassa varmasti tunteja mutta ois kiva tehä muutakin. Pakko se on töitä tehdä sillä töistä saa rahaa, rahalla saa kaikkea kivaa. Ei sillä kaikkea kivaa saa, kuten laskuja ym. mitkä on vain pakko maksaa. Mutta pointti ymmärretty. Tähänkin voi joku tulla kitisemään, että olethan sä vielä nuori. Sulla on koko elämä edessä. Äkkiä ne vuodet menee ja rupee ikää tulee lisää. Sillonkin vielä miettii, että kyllä tässä on aikaa. Kunnes huomaa istuvansa vanhainkodissa pohtien mitä en saanu aikaseks. Toisaalta taas mulla on sellainen asenne, että mennään päivä kerrallaan. Mitä sitä ottamaan turhaa stressiä asioista. Elämä heittää kuitenkin kapuloita rattaisiin.

Tuon epämääräisen stoorin jälkeen voin kertoa, että mun elämäni on tällä hetkellä oikein ihanaa. Liitelen pää pilvissä vaaleanpunaisten aurinkolasieni kanssa. Olen vain niin kovin ihastunut ja tykästynyt erääseen miekkoseen. Onneksi tämä tunne on molemmin puoleista. <3

Hyvänä kokkina tein eilen mulle ruokaa. Riisiä ja kanakastiketta. Rupesin sitten riiseistä valuttamaan sitä vettä pois ni eiköhän se kansi luiskahda käsistä. Silmänräpäyksessä mun riisit uiskenteli lavuaarissa. Tää meni taas ihan niin kun piti. Kyl sinne kattilan pohjalle jäi hitusen tavaraa niin sai syödäkseen. Ei kauheasti houkutellut syödä noita altaassa olevia riisejä, kun siellä oli likaset astiat seassa. Kauhoin riisit talteen ja koira niistä näytti tykkäävän. Ei menny nekään hukkaan.
Maistuisko? Toi riisi näyttää ihan joltain epämääräiseltä saippuavaahdolta..

Olipas jotenkin hankala kirjottaa tätä tekstiä. Muutaman lauseen sain kirjotettua ja jäin taas pohtimaan jotain lähes olennaista asiaa. Aivot on vieläkin lomalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti