sunnuntai 25. elokuuta 2013

Arvet kertovat elämästä. Niin myös tatuoinnit

Nyt kirjottelen tänne asiasta joka on sydäntä lähellä eli tatuoinnit. Tästä aiheesta kirjoittamisen idea lähti siitä, kun töissä kävi isoja herroja tuomassa lappuja seinille. Yhdessä niistä luki "Huolehdithan, että tatuoinnit ovat peitettynä työpäivän ajan".  Millä vuosituhannella tämmöset ihmiset oikein elää? Maailma muuttuu, ihmiset muuttuu mutta mielipiteet ei muutu. Enään ei eletä sitä aikaa, kun tatuointeja oli vain merimiehillä ja vankilassa olleilla ihmisillä. Ymmärtäisin jos olis joku pillu tatuoituna otsaan, että se ois ihan jees peittää. Ei oo kylläkään kävellyt vielä tommosta ihmistä vastaan. Tekeekö ihmisellä olevat tatuoinnit siitä jotenkin huonon ammatissaan tai epäasiallisen? Minusta ei. Pitääkö kaikilla olla joku pieni perhonen nilkassa jota kukaan ei näe? Ei. Jokaisella on oikeis ottaa millanen kuva tahansa ja kantaa sitä ylpeänä.

Hiukan kyssäreitä ja kommentteja mihin olen itse törmännyt. Nää nyt on vaan omia mielipiteitä joten älkäähän vetäkö herneitä nenään jos joku asia rupee nyppimään. Kuvat mitä tekstissä esiintyy löytyy multa itseltäni.

Oletko miettinyt miltä näytät vanhana? Muistan hyvin, kun ammattikoulussa opettaja sano mulle tosta hiukan jopa vihaiseen sävyyn. Tämä asia ei pitäis edes muita haitata. Se on mun iho ja mä teen sille mitä lystään. En mieti miltä näytän vanhoilla päivillä. Eihän sitä edes tiedä elääkö sinne asti. Miksi mun pitäis miettiä tän ikäisenä, että miltä näytän vanhuksena. Siinä jäis kokonaan muu elämä elämättä, jos jäisin miettimään tekojani siltä kantilta että miltä joskus näytän. Mieluummin mietin eläkepäivillä mitä olen tehnyt, kun että mitä olisin voinut tehdä.


Tatuoinneilla pitää olla jokin syvällinen merkitys. Ja kukahan tämän määrittelee. Ymmärrän kyllä jos joku haluaa ottaa tatuoinnin tietyn ihmisen muistolle. Tai joku lausahdus mikä kuvaa omaa elämää. Tai muuttuneessa elämäntilanteessa ottaa tietyn kuvan. Ei siihen tarvitse mitään erikoista syytä, että voi ottaa tatuoinnin. Toiset haluaa merkityksellisiä kuvia ja toiset haluaa vain kuvia.  Ei sitä tarvitse kenellekkään perustella miksi olet ottamassa juuri sen kuvan. Ärsyttää kaikki tatuointiohjelmat. Tyyppi tulee liikkeeseen. Istuu penkkiin ja kuvaa ruvetaan tekemään. Samalla se siinä kuvaa ottaessa kertoo koko elämäntarinansa, kun on ollut vaikeaa. "Sen takia otan tämän kuvan kun pikkuserkunsiskonpojankissanvelipuoli kuoli." Siis mitää.?? Olen tästä asiasta keskustellut tatuoitsijoiden kanssa ja niiltä kuullut kuinka ärsyttäävää on loppujen lopuks kuunnella toisen tilitystä siitä miksi on tietyn kuvan valinnut. Muistetaanhan, että se tatuoitsija ei ole terapeutti. Omat tatuoinnit ei mitään stooria tarvitse. Otan kuvia ihan fiiliksen perusteella. No joo kyllä niitä tulee harkittua enemmän tai vähemmän. Pääasia että se kuva tuntuu omalta.


Älä missään nimessä ota bänditauointia. 
Olen elävä esimerkki näistä bänditatuoinneista. Turmion Kätilöiden ja Stam1nan logot löytyy minulta tuosta rinnan kohalta( vai mikä toi ny onkaan). Halkaisija n. 12cm eli ei kovin pieniä ja huomaamattomia kuvia. Moni ihmettelee miksi olen ottanut nämä kuvat juuri tuohon kohtaan. Miksi en vaikka käteen tai jalkaan. Jos sä haluut peitellä sun tatuointejas niin toki voit ottaa ne jalkaan tai muualle mistä ne ei näy. Mä en kuitenkaan halua mun tatskoja peitellä joten miksi ne ei tossa voi olla.. Näistä on tullut niin paljon kommenttia. Niin hyvää kuin huonoakin. Moni kehuu ja nekin ihmiset itse fanittaa noita bändejä. Viime kauppareissulla pääsin kassalle niin myyjä kysyys "Onks sulla Stam1nan logo tossa?" Menin jotenkin ihan lukkoon ja sain vaan sanottua että on. Myyjä nostaa peukun pystyyn ja kehuu. Piristi kyllä kummasti päivää tommonen. Mutta tulee myös sitä negatiivista kommenttia. "Mitä sitten kun sä et enään kuuntele noita bändejä?" " Entä jos ne lopettaa?" "Mikä järki tossa nyt on?" Tästä vois tyhmempikin ihminen päätellä, että noilla bändeillä on jokin merkitys mulle kun olen tatuoinnitkin ottanut. Miks mun pitää miettiä tilannetta jossa en noista enään tykkää. En ajatellut kuvia poistaa vaikka näin tulisi käymään, että ei musa enään nappaa. Tämä on kuitenkin ollut taas yksi vaihe elämästä. Edelleen voi sillon vanhempana muistella mitä on joskus tullut tehtyä. Näitä tatuointeja en ole päivääkään katunut ja voin ylpeänä ihmisille nämä näyttää.

Tatuoidut ihmiset on rumia. 
Ne ihmiset vai niiden tauoinnit? Sillehän ei voi mitään jos se ihminen on jo valmiiks ruma mutta rumiakin kuvia löytyy jos niitä ei oo tehty kunnolla. Se on kuitenkin siitä tauoinnin ottajasta kiinni millasen kuvan haluaa. Halutaan ottaa tietyllä tyylillä kuva mikä saattaa näyttää huonosti tehdyltä. Jos tatuoinnin ottaja on tyytyväinen niin onko muulla väliä. Mikä on omasta mielestä hieno saattaa olla toisen mielestä ruma.


Sattuuko tatuoinnin ottaminen?
Tää on kans semmonen kysymys mihin on varmasti kaikki törmännyt. Jokaisella ihmisellä on eri kivunsietokyky. Toisilla sattuu ja toisilla ei. Ehkä se enemmänkin kutittaa, kun sattuu. Riippuu myös minne tatuoinnin ottaa ja minkä kokoisen. Jos kuva on 1cm x 1cm niin ei siinä kerkeä paljoa edes tuntemaan kun se on jo valmis. Itselläni oli toi selän tatuointi kaikkeist kivuliain. Välillä teki mieli vaan poistua paikalta, kun kipu alkoi tuntumaan viiltävältä.

Huono laatu ja puhelimella otettu kuva...

Jostain syystä tää ei nyt suostu suurentaa tätä tekstiä... Toivottavasti näätte lukea viimeset lauseet. Ottakaa ihmiset ihan semmosia tatuointeja mitkä omasta mielestä näyttää hyvältä. Älkää kyselkö muitten mielipiteitä, että onko tämä kuva tai teksti hyvä. Se on sun iho. Sä päätät mitä siihen otat sanoi muut sitten mitä tahansa. Onko lukijoilla paljon tatuointeja? Entä oletteko törmänneet omituisiin kysymyksiin tatuointeja koskien?

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Niitä näitä 105

Se olis nyt sitten virallisesti syksy. Ainakin kelin perusteella. Vettä sataa niin, että ei meinaa eteensä nähdä. Tämähän on motoristin parasta aikaa. Eilenkin ajelin tyytyväisenä sadehousut jalassa töihin. Tänään taidetaan jatkaa samalla vaatetuksella. Onneks sentä ajotakki pitää vettä. Sateessa ajo näyttää haittaavan enemmän muita kun mua. Tulee kommenttia " No, kastuitko?" tai " Oliko kiva keli ajaa?" Nämä tietysti sanotaan vielä sarkastiseen äänensävyyn. Ai kastuinko no mitä luulet jos vettä tulee, kun ämpäristä olis kaatanut. Sitäpaitsi kyllähän ne vaatteet märältä näyttää mutta jos itse pysyn kuivana niin mitä se ketään kaihertaa... On mulla myös auto tossa pihassa millä voin lähteä ajamaan jos huvittaa. Mutta mua ei edes kiinnosta hyppää auton rattiin vaikka taivaalta tulis mitä.
Tää kerrostalon piha on hiukan huono. Normi hiekkaa siinä on mutta sateella se menee turhan pehmeäks. Ainakin tosta mun autopaikan kohdalta missä motskaria pidän. Kauhuissani ootan sitä päivää, kun pärrä kaatuu vaan sen takia, että hiukka pettää alta. Pitäis käydä hakemassa metalli levy jalan alle näin syksyksi niin pysyy motska pystyssä.

 Tilasin taas emp:ltä tavaraa. Bolero, lippis, muutama toppi ja ns. napapaita. Viisaana kävin hakemassa sen paketin samalla reissulla, kun tulin tallilta. Aattelin, että ei tarvii enään myöhemmin lähtee postiin seikkailemaan. Annoin sille postin naikkoselle luurin kouraan, että tossa olis toi numero. Sit se lähti kipittäen hakemaan mun pakettia ja lätkäs sen siihen pyödälle. Mun ensimmäinen reaktioni oli, että voi paska. Aattelin, että ne kuteet tulee semmosessa pussissa missä ne ny yleensäkkin tavaransa toimittaa. Olisin saanu sen hyvin reppuun. No ei, nyt ne oli pahvilaatikossa joka oli 2 kertaa isompi kun mun reppu. Ei siin muuta, kun repimään paketti auki ja tyhjentämään ne reppuun. Onneks noi vaatteet oli ihan sopivia niin ei tarvinnu rupee palauttamaan. Ens kerralla haen kävellen pakettini.

Odotan viikonloppua, kun mikäkin pikkulapsi joulua. Miekkonen tulee kylään ja sunnuntaina päästään taas pollen kanssa kisoihin. Miksi kaikki kivat päivät menee aina liian nopeasti?

Mun piti jo eilen kirjotella tänne mutta jotenkin ei ajatus kulkenut. Tai no ajatus kyllä kulki mutta se, että sen saisi järkeväksi tekstiksi niin ei onnistunut.
Kun en nyt kuvia tänne laittanu niin laitetaanpa välillä vaikka musaa. En tiiä kuunteleeko kukaan näitä jos tänne jonkun biisin laittaa..  En oo koskaan fanittanu kyseistä bändiä mutta tätä biisiä on tullu kuunneltua viime aikoina. Musat täysille ja letti heilumaan!

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Valivali ja pari kuvaa

Olipas taas kiva aloitus eiliselle työpäivälle. Kävin kattoos uuden työvuorolistan. Pyysin kolmen viikon päähän sunnuntain vapaaks/ yövuoroks. Ei kumpikaan onnistunu vaan mulla luki siin listassa, että aamu. Joko tota lappua ei olla edes noteerattu( ei olis eka kerta) tai sit vaan ollaan ärsyttäviä (tämäkään ei olis eka kerta). En oo koko kesänä jättäny vapaa toiveita ja nyt, kun erehdyn semmosen tekemään niin ei sitä toteuteta. Pieni asia mutta vituttaa saatanasti. Yksi naula lisää tähän arkkuun. Kohta se onkin jo täynnä. Yks toinen asia mikä mua ärsyttää on englanniks blogiin kirjottaminen. Me ollaan suomessa, täällä puhutaan suomea eiks je? Ei mutta, kun täytyy olla niin kansainvälinen että englanti on ainut vaihtoehto vaikka sitä ei kunnolla osaiskaan. Tää englanniks kirjottaminen olis sillon ymmärrettävää jos ihminen ite puhuu englantia tai sillä on joku 14790 ulkomaalaista lukijaa. Parhaimmat ( = paskimmat) tekstit on semmosia, et siin on seitsemän sivua suomeks kirjotettuna ja sit sinne loppuun tulee käännös jossa on noin viisi lausetta englantia. Muutama goottineitonen tunnistanee itsensä tästä mutta on näitä tavallisessakin kansassa.

Translation: Fuck you!

Tänne on niin kiva kirjotella "vähän" kiukkuisena. Hakkaan näitä näppäimiä ja näytän tältä:
Jotain positiivistakin. Kävin torstaina ottamassa uuden tatuoinnin. Homma oli taas yhtä rentouttavaa, kun viimeksin. Yritettiin sen tatuoitsija naisen kanssa miettiä millä sitä tunnetta voi kuvailla, kun tatuointia tehään. Se ei satu mutta tunnet sen neulan koko ajan. Vai pitäiskö sanoa koneen tärinän. Mulla se lähinnä vaan kutittaa. Ei kuitenkaan niin, että tekis mieli raapia tai juosta karkuun. Tässäkin on tietysti jokaisella oma mielipide. Toiselle sattuu toiselle ei. Selkeää eikö.. Leima näkyy noissa kuvissa. Tai no osa siitä. Vasemmassa kädessä biohazard kuvio. Jolle toi nimi ei sano mitään niin voi käydä googlettamassa.

Piti lähtee perjantai aamusta kuvailemaan tohon kämpän lähistölle. Laittelin itteni valmiiks ja oon lähössä ulos. Pääsen pari porrasta alaspäin ja huomaan, että ulkonahan sataa kaatamalla. Se siitä kuvaamisesta. Päätin sit ottaa muutamat kuvat tossa parvekkeella, kun kerta oli jo kuteet niskassa.





 Kuvissa päällä ns. normi kuteet. Jos en jaksa vuorautua pvc:hen niin liikun tuon näköisenä. Kenkinä new rockit jotka toimii kaikkien vaatteiden kanssa. Nuo housut on kyllä aivan mahtavat. Kulutan ne varmaan kohta puhki, kun tuntuu olevan koko ajan käytössä. Merkkinä Vixxsin ja mallia en nyt muista. Niissä on kiva rengas takana vyönlenkissä. Ootan sitä päivää, kun jään siitä johkin kiinni.