maanantai 30. syyskuuta 2013

Parga 2013 (osa 1)

Lomat on nyt lomailtu ja arki lähteny jotenkin rullaamaan. Tästä postausta niin pääsette tekin lomafiiliksiin. Ottakaa sipsit ja limut esille, esitys alkaa.

Lauantai 21.9
Herätyskello pärähtää neljältä aamulla soimaan. Yllättävän reippaana heräsin vaikka en ajoissa päässytkään nukkumaan. Ajokamat niskaan, reppu selkään ja prätkällä porukoille. Sieltä autolla kohti lentokenttää. Keli oli todella sumuinen ja näkyvyys tosi huono. Auto jäi lentoparkkiin ja me mentiin kentälle. Lentokone lähti ihan ajallaan. Kohteena siis Kreikka. Pääsin istumaan ekaan riviin ja ikkunapaikalle.



                  Saatiin jopa ihan super hyvää ruokaa.
Kanaa ja riisiä. En enään muista mikä ton virallinen nimi oli. Kastike oli melko makeeta mutta rakastuin tohon ruokaan heti. Jälkkäriks oli viel toffeeleivos joka suorastaa suli suuhun.
Matka meni yllättävän nopsaa eikä tarvinnut edes kauaa odottaa, että sai matkalaukkunsa hihnalta. Prevezan lentokentältä oli tunnin ajomatka Pargaan. Meinas tulla kuuma, kun bussissa oli huono ilmastointi ja itellä mustat vaatteet päällä. Päästiin hotellille niin meijät potkastiin tienvarteen ja jouduttiin raahaamaan matkalaukut ite hotellille. Eihän toi olis ollu isokaan homma mutta, kun hotellille menevä tie oli pelkkää ylämäkeä. Puhumattakaan siitä missä kunnossa se tie oli. Hiekkaa siellä täällä. Asfalttia oli paikkailtu sieltä täältä ja se näytti siltä kun olis pienten kivien päälle kaadettu vaan sementtiä. Ei oikein matkalaukun pyörät rullannu. Hotelli oli ainakin siistin näköinen. Loppu päivä menikin altaalla lilluessa.


Sunnuntai 22.9
 Lähdettiin aamulla kohti venetsialaista linnoitusta/linnaa.( mikä lie virallinen nimi) Sinne pääs keskustan läpi rappusia pitkin. Ja niitä rappusia olikin muutama. Eka ne kaars vähän oikealle ja sitten vasemmalle.
Päästiin kuitenkin ylös asti linnalle. Ensimmäisenä pistää silmään niitten hieno portti. Siitä ei paljoa läpi mennä.






Erilaisia tunneleita siellä oli paljon. Myöskin tykkejä oli pitkin linnaa. Näkymät oli mitä loistavimmat.
 Sieltä hiippailtiin rappusia takas alas ja hotellia kohden. Päästiin hetkeks altaalle niin rupes tihuttamaan. Se oli ehkä 3 minuutin sadekuuro mutta aurinko meni pilveen pitkäks aikaa. Päätettin sit lähteä kaupungille ja mennä syömään. Ravintolassa oli lähes jokaiselle kielelle käännetty ruokalista. Veikkaan, että google kääntäjää apuna käyttäen. Suomen kohdalla ei vaan ollut kehumista. Ois kiva tietää, että mitä siihen annokseen tulee, kun listassa luki esim. porsaanfilee, broilerinfilee. Yks sanahan selventää hirveesti. Tilasin ite vaan possua ja sehän olikin perus wieninleike ranskalaisilla. Hyvää se kuitenkin oli ja nälkä lähti. Ruuan jälkeen en voinut vastustaa kiusausta ja päätin käydä meressä hiukan kävelemässä. Viisaana tietysti tennarit jalassa..



Maanantai 23.9
Parvekkeen mittari taitaa hiukan huijata. Se näytti 44 astetta lämmintä. Todellisuus oli 27 astetta. Tänään lähettiin aurinkomatkojen järjestämälle kiertoajelulle Ali pashan linnoitukselle. Minijuna lähti krionerin rannalta puksuttamaan kohti Anthousan kylää ja sieltä linnoitukselle. Välillä näytti toi junan jaksaminen vähän heikolta mutta kyllä se ylös asti jakso mennä. Linnoitusta ei kuulemma ollut, kuin vain hetken käytössä. Sen takia se on vielä niin hyvässä kunnossa.
 


 Linnoitus oli niin korkealla, että sieltä näkyi tosi pitkälle. Pargan maasto oli todella mäkistä, kuten noista kuvista huomaa.




 


Tiistai 24.9
 Iltapäivällä hypättiin keskustasta veneen kyytiin ja lähdettiin kohti valtos beachia. Matka oli maata pitkin ihan vaan muutaman kilometrin mutta mentiin veneellä. Näki vähän erilaista maisemaa. Vene oli pieni jossa soi kreikkalainen musiikki aivan liian lujalla..




 Rannalla syötiin jädet ennen kuin lähdettiin kävelemään takaisin päin.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Lomalle mars!

Koira viety hoitoon. Jep
Matkalaukku pakattu. Jep
Kamera ladattu. Jep
Herätys klo 04.00. Jep

Huomenna kohti Kreikkaa! Näkyillään taas viikon päästä.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Peter Popps: Cube

Nyt löyty päheet kengät. Nää lukeutuu niihin jotka on jo niin hirveät, että ne on samalla niin ihanat. Ei kai se oo niin justiinsa jos niillä ei pysty kävelemään..


torstai 12. syyskuuta 2013

Foliot hattuun

Systeri kävi kylässä muutama päivä sitten ja se sai toimia kameramiehenä. Huomattavasti helpompaa, kun joku muu ottaa niitä kuvia. Ei tarvi koko ajan juosta edes takas käyden säätelemässä kameraa. Tuo hame mikä noissa kuvissa näkyy on yksi uusimmista hankkeistani. Huuto.netistä muutamalla eurolla ostettu. Takana menee nyörit ja semmonen ruusu tms kangas. Hametta pukiessa rupes hiukan naurattaa. Hokasin, että tää on taas pisin hame mitä oon pitkiin aikoihin pitänyt. Selkeästi kuljen liikaa minihameissa. Ei niissä mitään vikaa ole. Yks haitta puoli tommoses pitemmässä hameessa on. Maasturiin kiipeäminen on hiukan hankalaa kun hameen helma ottaa vastaan. Tämä tuli myös huomattua baarijakkaralle kavutessa. Sekin voi olla tietysti mahdollista, että itse olen vain lyhyt..


  Ihanaa, lukijoitakin on tullut paljon!

Turmion kätilöt tulee näköjään Hämeenlinnaan keikkailemaan lokakuussa. Pitänee pyytää muutama päivä töistä vapaata. Jos vaikka ottais muutaman lonkeron keikan jälkeen. Samalla vois juhlistaa synttäreitänsä. Tässä vielä toi kätsyjen uus biisi jos joku ei ole kuullut.
Osu ja uppos!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Aulanko 2013

Sinne hurahti taas viikonloppu. Arki alkaa. No ei nyt sentä vielä. Mä lusmuilen 6 päivää vapailla. Eli menen vasta torstaina töihin. Tämmösiä vapaita vois olla enemmänkin.
Kävästiin viikonloppuna kisoissa. Ihan mahtava fiilis radan jälkeen, kun kaikki meni niin kuin piti. Sijoitus 2/24. Miks toi poni ei voi aina mennä noin?
Kisojen, suihkun, syömisen ym jälkeen päästiin lähtemään Aulangolle. Miekkonen oli kylässä joten kävin esittelemässä maisemia. Aulanko on aina nätti paikka oli sitten vuodenaika mikä tahansa. Pohkeet tykkäs oikein hyvää, kun ekana käveltiin näkötorniin ja sieltä mentiin ihan alas niitä karhuja katsomaan. Sitä rappusten määrää...



           Tuolla ylhäällä me oltiin. Aivan mahtavat maisemat joka suuntaan
Ja tänne alas me tultiin. Noita rappusia oli siis ihan tonne ylös asti. En saanu edes kaikkia kuvaan, kun ne kaartaa lopuks tonne oikealle ylhäälle. Siin olis hyvää treeniä, kun noita kävelis joka päivä ylös ja alas. Toi porras väli on vielä niin pieni, että askellus on tikkaamista.
Sit käytiin syöttelemässä sorsia ja joutsenia. Sekä muutamaa tyhmää lokkia.
 Tämän kesän poikasia. Tolla tais olla jalassa joku vamma, kun se piti sitä noin. Välillä se kuitenkin laitto sen normaalisti veteen..


Sit kurvailtiin viel niissä hotellin vieressä olevissa rakennuksissa. Joku voi valaista mua ja kertoo mikä niitten virallinen nimi on.
                                                             "Siis hyi mun kynnet likaantuu"



Kun täst tuli nyt ihan tämmönen luontopostaus niin jatketaan nyt samalla aiheella. Oon nähny tänä kesänä monta siiliä. Kaikki vielä keskellä kaupunkia. Viimeks joskus muksuna nähny siilin. (Jos niitä auton alle jääneitä ei lasketa). Niillä on selvästi joku maailmanvalloitus meneillään, kun niitä on nyt noin paljon ruvennu näkymään. En tiiä minne lie matkalla se yksi siili oli, kun sillä oli naama talon seinää vasten. Että ei ois vaan vähän eksyksissä.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Ihan vaan pikasesti..

Ruuhkaa, junaradalla kävelyä, rentoutumista, satoja kilometrejä, paljon jäätelöä, mukavia ihmisiä, naurua, hyvää ruokaa. Näistä oli mun viikonloppuni tehty. Äsken kävin lisäämässä väriä uusimpaan tatuointiin ja samalla ne innostu värittämään noi muutkin tatuoinnit. Hirmu kiva juttu. Meinas ottaa vähän kipiää.. Nyt taas palaan maan pinnalle ja maksan laskut. Aina yhtä ihanaa touhua..