perjantai 21. helmikuuta 2014

Ei menny eilinen päivä ihan nappiin

Käytiin heittääs koiran kanssa 16km pyörälenkki. Samalla matkalla tuli testattua miltä pyöräilijästä tuntuu, kun auto tulee päiten. Onneks ei osunu, kun vaan pelkkään pyörään. Ei ollut monesta sentistä kiinni, että olis jalkaan osunut. Nurinhan siinä menin ja muutama kirosana pääs. Ensimmäinen asia mitä sain sille kuskille sanottua oli, että "siitä autosta löytyy jarrut!". Tulin ihan näkyvältä paikalta suojatielle ja kuski sano, että oli mut ja koiran nähnyt. Ei tullut sitten mieleen jarruttaa?? Pyörähän pitäis virallisesti taluttaa suojatien yli mutta se ei oikeita ketään ajamaan toista päiten vaikka sen pyörän polkasee tien yli. Varsinkaan jos oon mennyt jo 3/4 suojatiestä niin se on auton tehtävä sillon väistää ja antaa tilaa tietä ylittävälle. Kaiken lisäks kuski tuli kolmion takaa. Toisten sopii opetella liikennesääntöjä...
Kankku sekä vasen jalka otti eniten osumaa. Onneks ei käyny pahemmin, kun tuli mustelmaa vaan.

Tehtiin tallilla hevosille väliaita tarhaan. Laitettiin hevonen omalle puolelle ja tais mennä 5min niin polle oli jo väärällä puolella. yks kerros aitaa lisää ja polle takas. Eipä menny kauaa, kun eläin oli taas väärällä puolella. Oli tullut langan ali. Todistusaineistona oli jättäny hännästä jouhia aitaan. Pari puun raatoa aidan alle ni luulis pysyvän omalla puolella.

Tallilta, kun pääsin kotiin niin koira oli kussu sisälle.

Miten voi yhtenä päivänä kaikki mennä näin vituilleen? No välillä sattuu ja tapahtuu enemmän..

Viimene jakso Vain kuolemaa. Toivon, että tekevät näitä lisää ja paljon!

lauantai 15. helmikuuta 2014

Paskoja kuvia ja muuta lässytystä

Päivät mennyt taas töitä tehdessä. Ja tulee menemäänkin. Tyhmänä lupauduin tekemään tämänkin päivän vuoron vaikka oikeasti olis ollut vapaata. No rahalle on aina käyttöä. Seuraavalla viikolla tulossa pidemmät vapaat joten eiköhän tämä tästä.
Kävin eilen kirpparilla. Mulla on nyt joku kirpparibuumi päällä. Aina kun vaan on tilaisuus käydä kirppiksiä kiertämässä niin menen. En edes tarvitse uusia vaatteita tai muuta roinaa mutta silti kiva kierrellä. Taas löytyi vaikka mitä kivaa. Slipknotin paita 50 senttiä ja muutama family guy boxi muutamalla eurolla. Hyvä, että en kerinnyt noita vielä tilaamaan netistä.

 Olin laiska enkä jaksanut vaihtaa häivekoruja pois töitten jälkeen joten sen takia "puuttuu" pari läväriä naamasta. Jos tarkkaan katsoo niin nuo korut kyllä näkee. Näppärä keksintö.

Oon jo hyvissä ajoin katsellut festari/keikka tarjontaa tulevalle kesälle. Ongelmaksi muodostuu nyt se, että on liikaa vaihtoehtoja. Joka tapahtumassa on aina joku bändi minkä haluaisi nähdä. Osa tapahtumista osuu vielä samalle viikonlopulle. Tuska kutkuttelee tällä hetkellä eniten. En vain tiedä meniskö sinne yhdeksi päiväksi vai kolmeksi. Täytynee odottaa sitä päiväkohtaista aikataulua. Sit tekis mieli lähtee telttailemaan johkin kauempana olevalle festarille. Köyhällä kun ei ole varaa siihen hotelliin... Ei vaan. Tuo telttailu tuo aina oman fiiliksen siihen tapahtumaan. Tässä käy kohta niin, että en osaa päättää mihin menen ja huomaan kesän olevan jo ohi. Ei näin.

Jos nyt kevyesti likainen tuo peili minkä kautta kuvan nappasin... Tuo takki mikä kuvassa näkyy löyty huuto.netistä. Merkki tais olla Poizen industries ellen nyt hirveästi huijaa. Makso huikeat 5e+ postit. Just sopiva näille keleille. Ei tarvii laittaa hupparia alle.

perjantai 7. helmikuuta 2014

SLK- levyn ennakkokuuntelu

Torstaina oli siis Stam1nan SLK-levyn ennakkokuuntelutilaisuus. Oltiin Pasilassa ylen radiotalolla. Päästiin sinne hyvissä ajoin ja Emil näytti olevan heti aulassa. Tosin poistu siitä haastatteluun. Ooteltiin siinä aulassa jonkin aikaa ja sit tultiin huutelee. Seuraa johtajaa meiningillä mentiin M1 studiolle. Sieltä löyty jos jonkinmoista soitinta. Ei muuta, kun perse penkkiin. Aluks katottiin keikkavideoo ja ooteltiin, että bändi pääsee paikalle. Sieltähän ne sitten tuli ja sit piti ottaa ryhmäkuva yleX pyynnöstä.

    Kuva ei esittelyjä kaipaa. Jokainen tunnistaa varmasti bändin (ja minut).

 SLK pyörimään ja kuuntelemaan, että miltäs se nyt kuulostaakaan. Voin kertoo, että rupes olemaan aika levoton olo jo toisen biisin kohdalla. Ois tehny mieli lähtee van joraamaan ja heilumaan omiaan. Istuttiin vaan kiltisti paikoillaan. Huvittava hiljaisuus aina biisien välissä. Kukaan ei sanonu mitään. Taidettiin olla kaverin kanssa ainoita jotka siellä puhu koko ajan. Muut varmaan tykkäs. Sen verta annan tästä tapahtumasta miinusta, että olis voinu olla vaikka sanat näkyvissä jossain. Biisin nimet olis ollut myös kivat. Sekä bändiltä pieni kommentti kyseisestä biisistä. Mitään näistä ei tullut. Olo oli, kun kirkossa istuis.

    Ai miten niin noi hiukset erottuu joukosta...
                    Kuva Hanne Kautto

Sit päästiin bändin kanssa yhteiskuviin. Nimmareitakin jakoivat. Kuittailivat mm. mun luonnollisesta hiusväristäni ja Pexi kysy, että oonko ajatellut lävistyksiä ottaa. Pientä kettuilua ilmassa? No joo kaikinpuolin mukavaa porukkaa.



                                                              Kirjottaa kirjottaa


Jahka oltiin kuvat otettu ja kuulumiset vaihdettu niin bändi poistui sanomataloa kohden. Niillä oli siellä levynmyynti sekä fanitapaamis hommia. Me jatkettiin viel katsomalla K18V dokumentti. Oli ihan mielenkiintonen video ja tunnnistin jopa itseni siltä videolta.

Levystä kommentoin sen verran, että siellä oli jotain uutta sekä vanhaa. Joissain kohdissa tuli semmonen olo, että tän mä oon kuullut jo. Yks biisi oli taas semmonen, että ihmettelen miksi se on edes tuolla levyllä. Mutta kaikin puolin kuulosti hyvältä. Panzerfaust ehdoton suosikki. Joten käykäähän ostamassa uusin levy.


Mutta lukijat hei. Huomasitteko, että mulla on hiustenväri vaihtunut. Ainakin osittain.